Ystäväni kertoi minulle vuosi sitten jutusta nimeltä Aarrekartta. Hän opasti, että  keräilemällä mieluisia kuvia ja otsikoita lehdistä, voisi koota unelmansa paperille ja ne toteutuisivat. Lueskelin asiasta vielä sen jälkeen netistä ja monessa tekstissä painotettiin, että toivottujen asioiden pitää uskoa jo toteutuneen. Elää siis, kuin kaikki olisi jo kuten haluaa. Kuvien ja otsikoiden kokoilu kuulostaa ihan mukavalta, mutta tuo kuvittelu vaatii varmasti pääkopalta aikamoista pinnistelyä. Aarrekartoista järjestetään ympäri Suomen kalliita kursseja, joilla asiaan varmaan perehdytään syvemmin. Laiskuuttani/epäilevyyttäni/piheyttäni, en sellaiselle voisi kuitenkaan kuvitella meneväni. Olen silti ajatellut värkkäillä oman karttani itsekseni.

Löysin viime keväänä yhden kuvan karttaani. Se putkahti paikallislehden sivulta ja jotenkin puhutteli minua. Kuvassa on hymyilevä nainen kolmen karitsan kanssa, joista yhtä nainen syöttää tuttipullosta. Nainen näyttää rauhalliselta ja onnelliselta. En edes tiedä haluanko miksikään lammasfarmariksi,(periaatteessa miksipä en), mutta jokin tunnelma kuvassa on, jota tavoittelen. Pitää varmaan alkaa nyt reippaasti metsästämään kuvia niin saan kartan valmiiksi. Sitten se kuulemma pitää ripustaa näkösälle niin, että sitä voi tuijotella joka päivä.